Vantaan Jukaran logo

 

Sisällys


 

Esipuhe

Olen lähtenyt kokoamaan tätä seurahistoriikkia etsimällä ja tutkimalla täsmällistä kirjallista materiaalia. Kirjallisesta materiaalista suurimman avun on antanut seuran ja sen johtokunnan kokousten vanhat pöytäkirjat. Muuta kirjallista materiaalia on löytynyt vain rajoitetusti, joten suuri osa tiedoista on saatu haastattelemalla seurassa eri aikoina toimineita ihmisiä. Paljon seuran menneisyydestä tietäviä henkilöitä on vielä haastattelematta. En tunne tai tiedä kaikkia nykyisiä tai entisiä jukaralaisia, jotka voisivat antaa arvokkaita tietoja. Siksi pyydänkin, arvoisat lukijat, että ottaisitte itse minuun yhtettä jos tiedätte jotain mikä sopisi tälle sivulle, tai jos tunnette jonkun, joka voisi Jukaran menneisyyttä tuntea.

Tärkeimmät henkilölähteet ovat olleet Jukka Ainola, Risto Räty, "X", Lasse Jääskeläinen, Jukka Helminen Erik Raittinen ja Tero Taponen. Tärkeimmät asiakirjalähteet ovat olleet vanhat seuran johtokunnan- ja vuosikokousten pöytäkirjat, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä muut sekalaiset vanhat dokumentit, kuten esitteet, mainokset, vyökoevaatimukset, harjoitusajat, tiedotteet yms.

Koska kaikki tässä esitetty ei perustu täsmällisiin lähteisiin, on mahdollista, että tiedoissa esiintyy epätarkkuuksia tai jopa suoranaisia virheitä. Pyydän, että myös sellaisia havaitessanne otatte yhteyttä allekirjoittaneeseen. Jos teillä on mitään Jukaran menneisyyteen liittyvää materiaalia, tekstiä, kuvia tai jotain muuta, niin pyydän, että otatte minuun yhteyttä.

Päivitän sivua tarpeen mukaan saadessani uutta tietoa tai materiaalia. Jos tiedätte jotain niin antakaahan kuulua! Sivun ensimmäinen raakaversio julkaistiin 14.10.1998. Ensimmäinen kaikki jaokset kattava versio valmistui 10.11.1998. Tällä hetkellä sivu käsittelee vuosia 1972-1999.

Olli Kihlberg

Puhelin: 050-5766021
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)jukara.fi


 

Jukaran historia

Vantaan Jukara ry perustettiin Vantaan Martinlaaksossa tammikuun 28. päivänä vuonna 1972. Seuran alkuperäiset lajit olivat judo, karate ja voimailu. Nimen 'Jukara' voi ajatella muodostuvan sanoista judo, karate ja kehonrakennus. Toisen tulkinnan mukaan nimi kuitenkin on japania ja tarkoittaa "ruumiin ja sielun edistymistä/kehittymistä" (1. Seura syntyi, kun TUK:n (2 aktiivit havaitsivat, että nopeasti kasvalla Länsi-Vantaalla ei ollut yhtään heidän liittoonsa kuuluvaa seuraa. TUK:ssa nähtiin tarve ja mahdollisuus levittäytyä tälle alueelle. Perustamislähtökohdastaan huolimatta seuran toiminta oli alusta asti täysin epäpoliittista. Seuran varsinaiset perustajat olivat Risto Niinikoski, Matti Hartikainen, Markku Voutilainen sekä TUK:n edustajana Martti Heiskanen.

Jukaran ensimmäisen hallituksen muodostivat: Risto Niinikoski (pj), Matti Hartikainen (vpj), Irma Hartikainen (sihteeri), Irma Niinikoski (rahastonhoitaja), Martti Rasanen ja Markku Voutilainen. Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 9.3.1972. Seuran lajivalikoima lainattiin hieman muokattuna keravalaiselta monilajiseura Bodonos:ilta. Lajivalikoiman lisäksi keravalaisilta taidettiin lainata myös nimenmuodostustapa (Bodonos = bodaus, judo ja nostot). Lajeihin perustuvan nimeämisteorian uskottavuutta lisää se, että Risto Niinikoski oli myös yksi Keravan Bodonoksen perustajajäsenistä. Jukaran perustajat katsoivat, että yhden lajin seura olisi jäänyt jäsenmäärältään liian pieneksi ja heikoksi. Seuraan perustettiin kolme lajijaostoa, jotka olivat judojaos, karatejaos ja voimailujaos. Seuran ensimmäinen jäsenmaksu oli 10 mk vuodessa. Liittymismaksu oli 5 mk.

Alkuvuodesta 1972 uuden seuran ensimmäiseksi harjoittelupaikaksi löytyi Myyrmäen yhteiskoulun (3 pommisuoja. Ensimmäinen karatekurssi alkoi maaliskuun lopussa 1972. Kurssin harjoitukset veti Tapio Kihlberg. Kurssin aloitti 14 ihmistä, mutta suoritti loppuun vain kuusi. Judojaos ei voinut vielä aloittaa harjoittelua, koska käytössä ei ollut tatameja. Seura osti tatamit syksyllä 1972. Judon vyöarvoryhmän harjoituksia ohjasi Pekka Hämäläinen (1. kyu). Apuopettajana toimi alunperin Chikara:n kasvatti vihreävöinen Jukka Ainola. Syksyllä 1972 alkoi ensimmäinen judokurssi ja toinen karatekurssi. Judossa alkoi vain naisten kurssi ja nappulakurssi, koska miesten kurssille ei ilmoittautunut tarpeeksi halukkaita. Naisia aloitti 19, joista 4 sai keltaisen vyön tammikuussa 1973. Nappuloita tuli ensin 22, mutta ryhmän koko kasvoi pian 27:än, jolloin se oli pakko jakaa kahteen osaan. Ensimmäisen naisjudokurssin veti Jukka Ainola. Nappuloita vetivät Ilkka Vainio-Mattila ja Matti Hartikainen. Toisen karatekurssin veti Pyry Akrenius. Kurssin aloitti 15 henkeä.

Karatejaoksen toiminnan aloitti Veikka Heinonen. Jukaran alkuperäinen karate-tyylisuunta oli Wado-ryu. Alkuaikoina karateharjoituksia vetivät Oiva Leimu (4 ja Kim Isaksson (5.

Syksyllä 1972 judojaostoa pyörittivät Jukka Ainola (vihreä vyö), Ilkka Vainio-Mattila (sininen vyö) ja Matti Hartikainen (sininen vyö).

Voimailujaoksen harjoittelu painottui painonnostoon. Virallisina lajeina olivat painonnosto ja kehonrakennus, jota 1972 kuvailtiin sanoilla "lähinnä punttijumppaa varttuneemmille". Voimailujaoksen alkuajan voimahahmoja olivat mm. Martti Rasanen, Markku Hella (punttijumppa) ja Risto Niinikoski, joka alkoi harjoitella myös karatea. Painonnostoa harjoitteli 6 henkeä 2 kertaa viikossa. Kilpailumenestystä alkoi heti tulla, kun Esko Kerkkänen voitti sarjan alle 75 kg TUK:n Uudenmaan ja Helsingin piirin mestaruuskilpailuissa marraskuussa 1972.

 

Kuva: Jukaran 70-luvun jäsenkortin kansisivu Kuva: Jukaran 70-luvun jäsenkortin sisäsivu
Jukaran jäsenkortti vuodelta 197?. Kortin kannessa oleva logo lienee nykyistä vyölogoa vanhempi. Siinä esiintyy ilmeisen Bruce Lee -vaikutteinen karateka, judoheitto ja painot. (Valitsemalla kuvan saa siitä suurennoksen.)

 

Kuva: Suurennos vanhan jäsenkortin logosta. Suurennos kortissa esiintyvästä logosta.

 

Tammikuun 7. 1973 Jukaran johtokunta päätti lähettää liittymisanomukset SVUL:n (6 Helsingin piiriin, Painonnostoliittoon, Judoliittoon ja Karateliittoon. Karateliiton jäsenanomus lähetettiin 9.3.1973. Hakemuksessa mainittiin, että seurassa on 11 keltavöistä karatekaa. Jukara hyväksyttiin Karateliiton jäseneksi 1973. Jostain syystä anomus Judoliittoon lähetettiin vasta 19.5.1975. Jukara hyväksyttiin Judoliiton jäseneksi 16.6.1975.

Alkuvuodesta 1973 ensimmäiset omat kurssilaiset saivat keltaisen vyön niin judossa kuin karatessakin. Kaksi ensimmäistä karaten vyökoetta piti Tapio Kihlberg. Jatkossa niitä piti mm. Kari Kuula. Judon ensimmäisen vyökokeen piti Arto Kollari (1.dan), toisen Helge Majalainen (2. dan). Keväällä 1973 karaten harjoituksia vetivät vihreävöiset Kim Isaksson (5. kyu) ja Arto Hanerva (4. kyu) sekä oranssivöinen (7. kyu) Veikka Heinonen.

Vuonna 1973 palotarkastaja kielsi harjoittelun koulun pommisuojassa väärään suuntaan aukeavan palo-oven vuoksi. Judokat siirtyivät harjoittelemaan koulun siipirakennuksessa sijaitsevaan kalustovarastoon ja karatekat koulun aulaan. Välillä harjoiteltiin aulassa auditorion edessa ja välillä näyttämöllä. Myöhemmin myös judokat siirtyivät käyttämään koulun aulaa. Tällöin oli suuri työ jokaisella harjoituskerralla levittää ja korjata pois seuran omat riisi-olki-tatamit.

Syksyllä 1974 Myyrmäen urheilutalo valmistui, ja Jukaran harjoitukset siirtyivät sinne. Urheilutalon kellarissa oli tila, josta puolet oli tatamia ja puolet painnostotilaa. Seura sijoitti sinne tatami-mattonsa sekä painonnosto- ja voimailuvälineensä. Myöhemmin painonnosto siirtyi vastapäiseen varastoon, ja tatami-tilan toinen puoli muutettiin painimatoksi. Paremmat harjoitustilat piristivät seuran toimintaa merkittävästi.

Syksyllä 1974 Jukaran puheenjohtaja Niinikoski valittiin Suomen Karateliiton puheenjohtajaksi. Tähän aikaan suuren osan judoharjoituksista veti Anssi Nyman (1.dan). Vuonna 1975 Jukara hankki joustolattian tatamiensa alle. Se paransi erityisesti judokoiden harjoitusmahdollisuuksia. Vuonna 1975 seuran nimekkäimmät urheilijat olivat painon- ja voimannostajat Reima Alaste (PM- ja SM-mitaleita), Esko Kerkkänen ja Erkki Karhunen.

Vuonna 1976 seuran jäsenmäärä nousi jyrkästi. Sekä judon että karaten kurssit olivat erittäin suosittuja. Voimailutoiminta alkoi samaan aikaan hiljentyä. Se siirtyi hiljalleen harrastajapohjalle, kun seuran voimailun SM- ja PM-mitali- ja ennätysmiehet lopettelivat harrastustaan. Näihin aikoihin sinivöisen Arto Hanervan (7 työpanos Jukaran karatetoiminnan ylläpitämisessä oli ratkaisevan tärkeää.

Vuonna 1976 Jukara oli mukana järjestämässä kahta englantilaisen Shukokai-karateopettajan Eddie Danielsin leiriä. Daniels oli käynyt Suomessa ensimmäisen kerran 1975 karateliiton kutsumana. Silloin hän oli herättänyt niin positiivista kiinnostusta, että neljä seuraa päätti yhteistyössä kutsua hänet opettamaan seuraavana vuonna. Seuroista kolme olivat Jukara, Takado (Tapiolan karate dojo) ja Meido-Kan. Nämä leirit olivat samalla Shukokai-tyylisuunnan alku Suomessa. Jukara ja jukaralaiset olivat tyytyväisiä Danielsiin opettajana, mutta seura ei kuitenkaan alkanut harjoitella Shukokai-tyyliä. Leirit vaikuttivat siihen, että Yrjö Pursiainen kumppaneineen perusti vuonna 1977 Espoon Shukokain, joka järjesti jatkossa kaikki Danielsin leirit, joten Jukara ei ollut enää mukana myöhempien Danielsin vierailujen järjestelyissä.

Jukaran karatejaos vaihtoi ensimmäisen kerran karaten tyylisuuntaansa vuonna 1976, kun Esa-Pekka Oey palasi vaihto-oppilasvuoden jälkeen Yhdysvalloista. Hän oli harjoitellut siellä ollessaan Kokondo-tyylisuuntaa ja suorittanut siinä mustan vyön (1. dan). Saavutus on poikkeuksellisen huomion arvoinen ja merkittävä, koska lähtiessään vaihto-oppilaaksi vain vuotta aikaisemmin hänellä oli ollut ainoastaan vihreä vyö. Juuri Pekan vaikutuksesta Jukaran karatejaos vaihtoi Wado-ryu:sta Kokondo-tyyliin. Amerikan alkuperäisestä Kokondosta otettiin lähinnä katat. Vyökoevaatimusten kihon ja paritekniikat olivat Lasse Jääskeläisen ja Esa-Pekka Oeyn tekemät ja perustuivat pääosin Wado-ryu:hun ja Shorinji-ryu:hun.

Vuonna 1977 budolajien suosio oli suuri, ja aktiiviharrastajien määrä liikkui sadoissa. Samana vuonna, TUK:n karatetoiminnan päättymisen jo häämöttäessä, Jukarasta tuli SVUL:n täysjäsen Karateliiton liittyessä SVUL:oon. Viimeisissä TUK:n karatemestaruuskisoissa joulukuussa 1978 Hiekkaharjun koululla Jukara vei yli puolet kaikista jaossa olleista mitaleista.

Vuonna 1978 seura kärsi pahasti Vantaan kaupungin myöntämistä erittäin huonoista harjoitusajoista. Nuorten kannalta liian myöhään alkaneet harjoitusvuorot veivät karaten junioritoiminnan miltei lamaan. Judo ei kärsinyt huonoista vuoroista tataminsa vuoksi. Karatejaoksen harjoittelupaikkoja olivat Myyrmäen urheilutalo (pallosali ja tatami), Uomarinteen koulu, Kivimäen koulu ja Laajavuoren koulu. Karaten ensimmäinen SM-mitali oli tosiasia, kun Esa-Pekka Oey otti SM-pronssin ensimmäisistä kata:n SM-kisoista. Samana vuonna Myyrmäen urheilutalolla toimineet aikidon harrastajat ottivat yhteyttä, ja neuvottelut heidän liittymisestään Jukaraan alkoivat. Tuolloin aikidoa Myyrmäen tatamilla harjoitelleeseen ryhmään kuuluivat Anita ja Kai Jansson, Veli-Pekka Heinonen ja Jukka Ryyti. Ryhmää opettivat Jouko Hiltunen ja Rainer Varis.

 

(Tähän tulee valokuvia, joissa Kim Isaksson ja Esa-Pekka Oey esittävät karatetekniikoita syksyllä 1978 Myyrmäen urheilutalolla.)

 

1978-79 karatejaoksessa säännöllisesti harjoituksia ohjasivat vetomäärien mukaan järjestyksessä Esa-Pekka Oey, Lasse Jääskeläinen, Reijo Lehto, Kim Isaksson, Arto Hanerva ja Oiva Leimu. Vetäjien estyessä tuuraajina toimivat "X", Jussi Kulmala, Esko Paananen, Ismo Karrikka ja Petri Lönnqvist.

Vuonna 1979 aikido tuli mukaan seuran ohjelmaan, kun Jukaran aikidojaos perustettiin. Syksyllä aloitettiin Jukaran ensimmäinen aikidokurssi. Jorma Kaskinen opetti aikidojaoksessa. Hänen vaimonsa Eija paikkasi jos Jorma ei päässyt.

Vuonna 1979 huonot harjoitusajat jatkuivat, ja tästä syystä karaten nuorisotoiminta tuli mahdottomaksi. Toistasataa alle 15-vuotiasta lasta ja nuorta joutui lopettamaan karaten harjoittelun. Seuran edellinen puheenjohtaja Ilppo Hämäläinen päätettiin kutsua seuran kunniajäseneksi. Harjoitusajat paranivat vihdoin hieman vuonna 1980, ja se näkyi heti toiminnan piristymisenä.

Karatejaoksen toimintaan vaikutti turkulainen Sankukai-tyylin karateopettaja Rolf Koivumäki, joka vieraili 70-80-lukujen vaihteessa Jukarassa ohjaamassa useita viikonloppuleirejä. 80-luvun alussa judojaoksessa harjoituksia vetivät Jukka Ainola, Jukka Ryyti, Markku Ilvonen, Reijo Laitinen, Tapio Tuomisto, Henry Lipponen, Jari Ahokas ja Pekka Ruotsalainen. Näihin aikoihin Jukka Ainola veti yli puolet kaikista judoharjoituksista.

Keväällä ja syksyllä 1980 aikidojaoksen harjoituksia vetivät Jorma Kaskinen ja Jukka Helminen (8. Keväällä 1981 vetäjäjoukkoon tulivat mukaan Lauri Holopainen ja Pasi Hellsten. Syksyllä 1981 aikidon alkeiskurssilla ohjasivat Lauri Yli-Pohja ja Kai Jansson. Keväällä 1982 aikidojaoksen peruskursseja alkoivat ensimmäistä kertaa opettaa seuran omat kasvatit, Jukarassa aikidon aloittaneet Jarmo Malmikumpu ja Risto Räty. Tähän asti aikidojaoksen opetus oli ollut täysin ulkopuolisten varassa, mutta tästä eteenpäin "omien" vetäjien osuus kasvoi jatkuvasti.

Aikidojaoksen alkuvuosina järjestettiin paljon viikonloppuleirejä. Opettajina toimivat mm. Juhani Laisi, Börje Lindén ja Kari Tamminen. Leirien yhteydessä järjestettiin usein graduointeja. Jukaran aikidokat kävivät myös helsinkiläisseurojen leireillä ja tietenkin Toshikazu Ichimuran (9 (6. dan) leireillä.

Aikidojaoksen junioritoiminnan aloitti Durk Ellison syksyllä 1982. Hän opetti junioriryhmää usean vuoden ajan. Sen jälkeen aikidojunioreilla oli useitakin opettajia, kunnes junioritoiminta lopetettiin valmentajien puutteessa 90-luvun puolivälissä.

Vuoden 1983 tienoilla seuran sisäinen yhtenäisyys alkoi rakoilla. Karatejaoksen jäsenet Esa-Pekka Oey, Arto Hanerva, Reijo Lehto ja Kari Timonen jättivät Jukaran ja perustivat karateseura Vantaan Kokondon. Kaikki muut Jukaran aktiivikaratekat kuitenkin jäivät. Jukaran ja sen karatejaoksen toiminta selvisi suhteellisen pienellä häiriöllä. Häiriön vähyyten vaikutti paljon se, että Esa-Pekka Oeyn aktiivisuus Jukarassa oli laskenut merkittävästi jo aikaisemmin hänen aloitettuaan opiskelun Porvoossa. Muutamaa vuotta myöhemmin karatejaoksen aktiivit Jaakko Karlsson ja Mika Ranta siirtyivät Vantaan Kokondoon.

Jukaran karatejaos vaihtoi toisen kerran karate-tyylisuuntaansa vuosien 1983 ja 1984 vaihteessa. Shorinji-ryu-tyylisuunnan harjoittelu Jukaran karatejaoksessa alkoi muodollisesti 1.1.1984, mutta käytännössä jo aikaisemmin. Tämän vaihdoksen teki mahdolliseksi karateopettaja Erik Raittinen (10, joka oli valmentanut Jukaran valmentajat Lasse Jääskeläisen ja "X":n heidän Kokondo-tyylin 1. danin kokeisiinsa 1981-82 tuolloisesta tyylisuuntaerosta huolimatta. Jukaran valmentajien oli alunperin pakko lähteä hakemaan oppia seuran ulkopuolelta, koska oman seuran sisällä oli ollut vaikeaa saada oppia ruskean ja mustan vyön katoista. Ennen Jukaran tyylisuunnan vaihtoa Raittinen antoi Jääskeläiselle ja "X":lle yksityisopetusta uudesta tyylistä yli vuoden ajan. Ylimenokauden aikana vaihdettiin ensin perustekniikat Shorinji-ryu:hun ja lopuksi otettiin käyttöön myös katat. Vaihto oli sinänsä helppoa, koska tuolloin niin Kokondo kuin Shorinji-ryu:kin olivat Jukarassa kihon:iltaan lähes samanlaista "Finn-karatea", vain katat olivat erilaiset.

Ensimmäisen judon miesten SM-mitalinsa Jukara sai, kun Henry Lipponen taisteli hopeaa judon SM-kisoista vuonna 1984. Karatejaos saavutti ensimmäisen miesten SM-kultansa, kun Lasse Jääskeläinen voitti katan Suomen mestaruuden 1984. Nuorten sarjoissa SM-mitaleja oli tullut jo aikaisemmin, esimerkiksi Markku Ilvosen pronssi judon A-nuorten -71 kg:n sarjassa vuonna 1981.

80-luvun puolivälin tienoilla karatejaoksessa harjoituksia vetivät "X", Lasse Jääskeläinen, Jaakko Karlsson, Hannu Vainio-Mattila, Keijo Kähärä, lyhyen aikaa Jari Reinikainen ja myöhemmin myös Timo Laakso. Helsingin Meido-Kan:in Jukka-Pekka Väyrynen (11 veti kilpakarateharjoituksia. Erik Raittisen muutettua Lahteen Jukaran karatevalmentajat alkoivat harjoitella Yuji Matsuoin (12 kanssa. Pian sen jälkeen Yuji Matsuoi alkoi opettaa Jukarassa. Hän on opettanut karatea Jukarassa siitä lähtien jatkuvasti 1-2 kertaa viikossa. Pääasiassa Yuji Matsuoin vaikutuksesta Jukaran karatejaoksessa aikaisemmin harjoiteltu "Finn-karate"-vaikutteinen tyyli alkoi pikkuhiljaa muuttua japanilaisemmaksi. Samalla kilpakaraten harjoittelu ja kilpaileminen alkoivat jäädä taka-alalle. Seuran omasta nuoremmasta polvesta nousi uusia karatevetäjiä: ensin Risto Savolainen, Timo Maarno, Ari Pasanen ja Mika Thynell sekä myöhemmin Jani Laakso ja Olli Kihlberg. Vierailevana vetäjänä toimi Jorma Terrilä Helsingin Renshin-Kan:ista.

Aikidojaos etsi suuntaansa Ichimuran muutettua takaisin Japaniin 1986. Vaikutteita haettiin useilta aikido-opettajilta ja jaoksessa harjoiteltiin muutama vuosi Daito-ryu aikijutsu:n roppokai-tyylisuuntaa tanskalaisen Kim-Otto Nielsenin (3. dan) johdolla.

80-luvun loppupuolella alkoi karatejaoksen pitkäaikaisen vaikuttajan ja valmentajan Lasse Jääskeläisen toiminnan painopiste siirtyä Espoon Urheilijoiden karatejaokseen ja Kauniaisten karateen. Jääskeläisen toiminta Jukarassa ei lakannut äkillisesti, vaan hän siirsi hoitamiaan lukuisia tehtäviä pikku hiljaa ja hallitusti muille, kunnes 90-luvulle tultaessa hän ei enää toiminut seurassa.

80-luvun puolivälissä karatejaos yritti aloittaa 70-luvulla loppunutta junioritoimintaa uudestaan. Se kuitenkin hiipui parissa vuodessa. Osa junioreista lopetti, osa siirtyi harjoittelemaan aikuisten ryhmään. Tammikuussa 1992 karatejaos aloitti junioritoiminnan kolmannen kerran. Tällä kertaa asialla olivat oikeat henkilöt: Kari Parviainen ja Jorma Terrilä. Ensimmäisessä harjoituksessa oli 80 junioria, joista yli 60 kävi kurssin loppuun ja sai keltaisen vyön. Siitä lähtien karatejaoksen junioritoiminta on ollut vahvaa ja tuloksellista. 90-luvulla aloitettu nuorisotoiminta on alusta asti noudattanut Nuori Suomi-ohjelmaa.

Aikidojaos löysi harjoitteluunsa uuden suunnan, kun jukaralaiset Auno ja Elisa Mäkinen tutustuivat Frank Noël:iin (6. dan) häämatkallaan Ranskassa vuonna 1990. Toulouselaisen Noël:in osaaminen ja tapa opettaa aikidoa teki Mäkisiin suuren vaikutuksen. Vuodesta 1991 lähtien Noël alkoi kahdesti vuodessa käydä Jukarassa opettamassa viikonloppuleirejä.

Vuonna 1991 Jukara aloitti harjoittelun Rajatorpan kalliosuojan tatamilla, kun väestönsuoja vihdoin avattiin siviilikäyttöön pitkän odottelun jälkeen. Aluksi siellä oli vähän harjoituksia, mutta pikku hiljaa kaikki aikidojaoksen ja suurin osa judojaoksen Myyrmäen urheilutalon tatamin harjoituksista siirrettiin Rajatorpan kalliosuojan tatamille. Myös osa karatejaoksen eri kouluilla olleista harjoituksista siirrettiin kalliosuojaan. Myöhemmin Myyrmäen urheilutalon pitkäaikainen tatami-tila muutettiin kokonaan painitilaksi. Rajatorpan kalliosuojassa oli kaksi 11 m x 11 m tatamia, joiden välissä oli n. 1,5 m kovaa lattiaa. Kalliosuojan ongelmana oli erittäin huono tatamin pohja. Tatamien alusta jousti liikaa ja matot pääsivät liikkumaan, jolloin niiden väleihin tuli vaarallisia rakoja. Tatamia yritettiin korjata useaan otteeseen, mutta sitä ei saatu siedettävään kuntoon ennen kuin Jukara ja Kokondo korjasivat sen yhdessä talkootyönä marraskuussa 1997. Tatamin pohjan korjauksen yhteydessä tehokasta harjoittelupinta-alaa laajennettiin rakentamalla tatamista yksiosainen ja jatkamalla sitä toisesta päästä.

Aluksi Jukaralla, kuten myös muilla kalliosuojan käyttäjäryhmillä (13, oli omat avaimet Rajatorpan kalliosuojaan. Kulku kalliosuojaan kävi Nuijatien puolelta. Harjoituksista lähdettäessä oli kiivettävä pitkät ja raskaat portaat. Kalliosuojassa ei ollut minkäänlaista valvontaa eikä vahtimestareita, koska Vantaan kaupunki säästi liikuntamenoissa. Lauantaina 12.9.1992 kalliosuojan autopajan edustalla syttyi autopalo. Ilkivaltaakin epäiltiin, mutta palon syy ei liene koskaan selvinnyt. Tulipalo aiheutti pahoja savu- ja nokivahinkoja. Kalliosuoja pidettiin kiinni tutkimusten ja korjausten vuoksi marraskuun puoliväliin asti. Sen jälkeen väestönsuojan vapaa-ajan käyttösääntöjä tiukennettiin, sisäänkäynti siirrettiin Rajatorpan tien puolelle, kaikilta käyttäjiltä otettiin avaimet pois, ja kaupungin nuorisotoimen autopajan työntekijät alkoivat toimia kiinteistön sivutoimisina valvojina.

1990-luvun alkupuolella karatejaos kasvatti taas uusia vetäjiä. Harjoituksia alkoivat vetää Ari Säppi, Markku Leinonen, Antti Ryynänen, Marko Seppälä ja Jouko Piipponen. Karaten junioritoimintaan tulivat mukaan Jussi Turkki ja Ville Sammalkorpi. Vierailevina vetäjinä toimivat Esko Enström ja Pasi Pölönen (14. Lyhyen ajan harjoituksia vetivät Jouni Sirén ja Petteri Kihlberg. 90-luvun puolivälin jälkeen karateohjaajina aloittivat Lari Tikkanen, Hannamari Hintsa, Kati Tillander, Sami Kauranen ja Pertti Kankaanranta. "X":n vaikutus karatejaoksen harjoitteluun ja lajikäsitykseen 90-luvun puolivälin jälkeen on ollut suuri. "X" tutki ja opetti kata bunkai:ta ja erityisesti katojen kyusho-jutsu-sovelluksia. Myös Pasi Pölösen vaikutus karatejaoksen 90-luvun linjaan oli merkittävä. Hän toi jaoksen harjoitteluun vaikutteita monista lajeista ja ajatuksen laajasta, avarakatseisesta yleiskamppailusta, jota Jani Laakso opetti karatejaoksessa koko 90-luvun jälkipuoliskon.

1990-luvun alkupuolella aikidojaoksessa harjoituksia vetivät Risto Räty, Auno Mäkinen (2-4 kertaa viikossa) ja Jukka Helminen. Vähän myöhemmin harjoituksia alkoivat vetää Jani Hartikka, Tommi Huhtala ja Elisa Mäkinen. Syksystä 1997 lähtien ovat kaikki aikidojaoksen harjoitusten vetäjät olleet "syntyperäisiä" jukaralaisia.

Syksyllä 1998 pitkän linjan jukaralainen Lasse Jääskeläinen tuli lähes vuosikymmenen tauon jälkeen mukaan karatejaoksen toimintaan aloittamalla uuden senioreiden harjoitusryhmän vetämisen. Judojaoksen puuhahenkilöiden organisoima nuorten iltakerhotoiminta alkoi. Myöhemmin ohjelmaan otettiin myös lasten iltapäiväkerhotoiminta.

Puistolan Pyry (Helsingin Bushido) lopetti kobudo-toimintansa keväällä 1999. Samana syksynä entinen Pyryn kobudo-ryhmä siirtyi osaksi Jukaran karatejaosta. Kobudo-ryhmän puuhamiehenä toimi Kaj Vikström. Aluksi opetuksesta vastasi Petri Kosonen ja Petri Kangas, mutta pian Petri Kangas jäi sivuun Jukaran toiminnasta.

-- 
Ainakin toistaiseksi tämä seurahistoriikki päättyy vuoteen 1999. Puheenjohtaja- ja dan-taulukko kertovat jotain myös seuran tuoreemmasta kehityksestä, kuten myös varsinaiset seuran ja sen jaosten WWW-sivut.

 

Jukaran puheenjohtajat

Seuran toimihenkilöiden sääntömääräinen toimikausi on kalenterivuosi.

Puheenjohtaja Kausi/kaudet   Toimikausien määrä
Risto Niinikoski 1972-74 3
Ilppo Hämäläinen 1975-78 4
Lasse Jääskeläinen  1979-81 3
Harri Willgren 1982-86 5
Jukka Ainola 1987-94 8
Jani Laakso 1995-96 2
Olli Kihlberg 1997 1
Jorma Rikkonen 1998-99 2 (lisäksi myöhemmin 3, yhteensä 5)
Sami Kauranen 2000-2001 2
Henry Lipponen 2002 1
Mika Nurminen 2003 1
Auno Mäkinen 2004 1
Jorma Rikkonen 2005-07 3 (lisäksi aikaisemmin 2, yhteensä 5)
Elisa Mäkinen 2008-12 5
Tero "Arttu" Pietilä 2013 1

 

Jukaralaisten suorittamat mustat vyöt kautta aikojen

Tähän on listattu henkilöt, jotka ovat Jukarassa harjoitellessaan ja pääosin Jukaran opeilla ansainneet 1. danin mustan vyönsä. Kaikki listassa mainitut henkilöt eivät enää ole Jukaran jäseniä tai ainakaan aktiiveja, mutta olivat sitä suorittaessaan mustan vyönsä. Useat Jukarassa pitkäänkin harjoitelleet henkilöt ovat suorittaneet mustan vyön lähdettyään seurasta, mutta heitä ei ole listattu tähän, kuten ei myöskään henkilöitä, jotka vaikuttivat Jukarassa vasta mustan vyön saatuaan. Lista on sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Viime vuosina Jukarassa säännöllisesti harjoittelleiden tai opettaneiden henkilöiden nimet on lihavoitu.

Listassa on vielä puutteita. Auttakaa tarkentamaan listaa lähettämällä siihen täydennyksiä ja päivityksiä.

NimiJaos1. dan
suoritettu
Nykyinen
vyöarvo
Muuta
Jukka Ainolajudo19822. danAloitti judon Chikarassa. Siirtyi Jukaraan vihreävöisenä syksyllä 1972. Seuran historian pitkäaikaisin puheenjohtaja. Jukaran kunniapuheenjohtaja vuodesta 2006. 1. dan suoritettu 15.8.1982, 2. dan 28.12.1991.
Susanna Cygnelkarate20111. danJukaran kasvatti. Musta vyö suoritettu Yuji Matsuoille 8.5.2011. Toiminut karatejaoksen ja seuran johtokunnassa.
Jan Eklundjudo20012. danAloitti judon 1983 Kotkan Judoseurassa. Siirtyi sinivöisenä Lappeenrannan Kamizaan vuonna 1991. Siirtyi Jukaraan ruskeavöisenä tammikuussa 2000. Toiminut seuran johtokunnassa ja judojaoksen puheenjohtajana.
Jani Hartikkaaikido19954. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran juniorikurssilla huhtikuussa 1987.
Hannamari Hintsakarate19971. danJukaran kasvatti. Aloitti karaten Jukaran kurssilla 19.1.1993. Toiminut seuran ja karatejaoksen johtokunnassa.
Tommi Huhtalaaikido19962. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran juniorikurssilla huhtikuussa 1987.
Markku Ilvonenjudo20071. danAloitti judon 1977. 1. dan suoritettu 15.12.2007. Toiminut seuran johtokunnassa ja judojaoksen puheenjohtajana.
Aki Jalonenjudo20071. danJukaran kasvatti. 1. dan suoritettu 6.5.2007. Miesten PM-pronssi 2007 ja SM-pronssi 2007 ja 2009. SM-kulta miesten 81 kg sarjassa 2010.
Jorma Jalonenjudo20051. danAloitti judon Jukarassa 1988. 1. dan suoritettu 10.12.2005.
Sebastian Johanssonkarate20111. danJukaran kasvatti. Musta vyö suoritettu Yuji Matsuoille 8.5.2011. Toiminut karatejaoksen ja seuran johtokunnassa.
Lasse Jääskeläinenkarate19823. danJukaran kasvatti. 1. dan suoritettu Kokondo-tyylissä (ensimmäisenä Suomessa), muut Shorinji-ryu:ssa. Ollut merkittävä vaikuttaja Espoon Urheilijoiden Karatessa (josta tuli ensin Kobushikai ja nykyään Budo Rensei) ja Kauniaisten karatessa. Valmentanut useita vuosia myös Meido-Kan:issa, Kirkkonummen Sokuto:ssa ja Orimattilan Karatessa. Toiminut sekä seuran että karatejaoksen puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä.
Tuula Kajolinnakarate20032. danSiirtyi Jukaraan Imatran Kusankusta oranssivöisenä vuonna 1997. (oli os. Rissanen 1. danin suorituksen aikaan.)
Eveliina Kallioniemijudo20021. dan1. dan suoritettu elokuussa 2002.
Sami Kauranenkarate20022. danAloitti kamppailulajit taidolla 80-luvulla. Aloitti karaten Espoon urheilijoissa (sittemmin Kobushikai, nykyisin Budo Rensei) syksyllä 1992, josta siirtyi Jukaraan keltavöisenä syksyllä 1993. Karaten lisäksi kokemusta myös muista kamppailulajeista. Toiminut seuran puheenjohtajana sekä seuran ja karatejaoksen johtokunnan jäsenenä.
Olli Kihlbergkarate19964. danJukaran kasvatti. Kävi Jukaran nappulajudokurssin, joka alkoi 21.9.1975, mutta ei jatkanut judoa kurssin jälkeen. Aloitti karaten Jukaran kurssilla 3.3.1983. Toiminut sekä seuran että karatejaoksen puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Yuji Matsuoi myönsi 4. danin ja renshi-arvon 4.12.2010.
Antti Kivinenkarate20051. danJukaran kasvatti. Aloitti karaten Jukaran juniorikurssilla tammikuussa 1992. Toiminut karatejaoksen johtokunnassa.
Kari Koivistoaikido20031. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran kurssilla 1992. Asui vuodet 1995-98 Saksassa ja harjoitteli silloin Heinz Pattin dojolla Bonnissa.
Annika Korhonenjudo20121. danAloitti judon Jukarassa 2004. 1. dan suoritettu 9.12.2012.
Jani Koskinenkarate20062. danJukaran kasvatti. Aloitti karaten Jukaran juniorikurssilla tammikuussa 1992. Vuoden harjoittelun jälkeen piti taukoa tammikuuhun 1999 asti, jolloin jatkoi lajia Jukaran aikuiskurssilla. Musta vyö suoritettu 10.12.2006. Toiminut karatejaoksen ja seuran johtokunnassa.
Jari Kuokkajudo20041. danAloitti judouransa Lapinlahden Shiranamin perustajanajäsenenä, jonka jälkeen siirtyi Iisalmen Judoseuran kautta Vantaan Jukaraan. Nähty SM-kilpatatameilla niin A-nuorissa kuin miesten sarjoissakin. 1. dan suoritettu 8.5.2004. Siirtyi Jukarasta takaisin Shiranamiin.
Tarja Kämppiaikido20131. danAloitti aikidon Jukarassa tammikuussa 2006. Toiminut aikidojaoksen puheenjohtajana sekä aikidojaoksen ja seuran johtokunnassa. 1. dan suoritettu 9.2.2013.
Jani Laaksokarate19911. danJukaran kasvatti. Aloitti kamppailulajien harjoittelun Jukaran judojaoksessa syksyllä 1978. Aloitti karaten Jukaran kurssilla syksyllä 1983. Harjoittelu on myöhemmin suuntautunut BJJ:n ja MMA:n suuntaan. BJJ:n purppuravyö. Toiminut seuran puheenjohtajana sekä seuran ja karatejaoksen johtokunnan jäsenenä.
Henry Lipponenjudo19835. danJukaran kasvatti. Aloitti judon Jukaran kurssilla syksyllä 1978. Toiminut seuran puheenjohtajana. Pitkä ura monissa Judoliiton tehtävissä.
Pasi Luukkainenjudo19??3. danJukaran kasvatti. Seuran historian menestynein kilpailija. Toiminut seuran johtokunnassa ja sihteerinä.
Timo Maarnokarate20121. danAloitti karaten Jukarassa 3.3.1983. Uran alun intensiivisten harjoitteluvuosien jälkeen pitkähkö tauko budosta. Musta vyö suoritettu Yuji Matsuoille 16.6.2012. Toiminut karatejaoksen johtokunnassa. On harjoitellut Jukarassa myös judoa.
Erika Markkanenjudo20081. danAloitti judon Lieksan Jigokussa 1986. 1990-luvulla Tapanilan Erässä. Siityi Jukaraan 2004. 1. dan suoritettu 13.12.2008. Mm. ne-wazan SM-kulta 1998. Toiminut seuran johtokunnassa ja judojaoksen puheenjohtajana.
Auno Mäkinenaikido19915. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran kurssilla syksyllä 1984. Toiminut sekä seuran että aikidojaoksen puheenjohtajana. Pitkäaikainen seuran johtokunnan jäsen. 5. dan myönnetty 13.1.2013.
Elisa Mäkinenaikido19973. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran kurssilla syksyllä 1984. Toiminut seuran puheenjohtajana ja jäsenenä seuran ja aikidojaoksen johtokunnassa.
Mika Mäntykumpuaikido20012. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran kurssilla 7.9.1993 kello 18.30.
Juho Nurminenjudo20091. danJukaran kasvatti. Aloitti judon Jukaran kurssilla 6-vuotiaana. 1. dan suoritettu 12.12.2009. Useita nuorten SM- ja PM-mitaleja. Miesten sarjassa SM-kulta 2011, SM-pronssi 2012 ja SM-hopea 2013.
Mika Nurminenjudo1996 (?)2. danJukaran kasvatti. Toiminut sekä seuran että judojaoksen puheenjohtajana. Pitkäaikainen seuran johtokunnan jäsen. Saavuttanut pitkän Jukara-uransa jälkeen senioreiden EM-mitaleita BJJ:ssä.
Esa-Pekka Oeykarate1976?. danSuoritti Kokondo-tyylin 1. danin USA:ssa ja toi tyylin Suomeen. Harjoitteli myös Jukaran judojaoksessa. Ei ole enää seuran jäsen. On yksi karateseura Vantaan Kokondon perustajista (seuran nimi nykyään Seirenkai).
Sebastian Oeyjudo20111. danJukaran kasvatti. 1. dan suoritettu 10.12.2011.
Marko Pajunenjudo20101. danAloitti judon Raahessa. Harjoitteli Jyväskylässä ja Mikkelissä. Siirtyi Jukaraan 1990-luvulla. 1. dan suoritettu 4.9.2010.
Tatu Partanenjudo20101. danJukaran kasvatti. 1. dan suoritettu 11.12.2010.
Markku Pesonenaikido2006?2. danAloitti aikidon Meido-kanissa. Siirtyi Jukaraan vuosituhannen vaihteessa.
Satu Pietarsaarijudo20091. danJukaran kasvatti. 1. dan suoritettu 29.8.2009.
Timo Pietiläkarate20111. danJukaran kasvatti. Aloitti judon Jukarassa 1980-luvun alussa, jolloin judoharrastus jatkui muutaman vuoden. Aloitti karaten Jukaran peruskurssilla syksyllä 2001. Musta vyö suoritettu Yuji Matsuoille 8.5.2011. Toiminut karatejaoksen ja seuran johtokunnassa sekä seuran sihteerinä.
Heikki Pokelaaikido19982. danNykyinen seura Tapiolan Aikikai.
Sami Poolakarate20103. danJukaran kasvatti. Aloitti karaten Jukaran juniorikurssilla tammikuussa 1992. 1. dan suoritettu Yuji Matsuoille 23.5.2010. Toiminut karatejaoksen johtokunnassa.
Vesa Punnonenjudo20101. dan1. dan suoritettu 4.9.2010.
Kalle Raitaaikido20052. danJukaran kasvatti. Toiminut aikidojaoksen puheenjohtajana sekä seuran ja aikidojaoksen johtokunnassa.
Jorma Rikkonenjudo1993?1. danJukaran kasvatti. Aloitti Jukaran kurssilla 1983. Oli kurssinsa ainoa osallistuja, joten kyseessä lienee Jukaran ainoa kurssi, jonka osallistujien jatkamisprosentti on tasan 100. Kilpaillut aktiivisesti. Paras saavutus SM-pronssi miesten raskaassa sarjassa 1991. Toiminut seuran puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä.
Risto Rätyaikido19865. danJukaran kasvatti. Aloitti aikidon Jukaran kurssilla keväällä 1980. Toimii ohjaajana ja harjoittelee sekä Vantaan Jukarassa että Meido-kanissa. Ensimmäinen dan suoritettu Ichimura-senseille 1986 ja nykyinen viides myönnetty 14.1.2007 Kagami-biraki -seremoniassa.
Ville Sammalkorpikarate20021. danJukaran kasvatti. Aloitti karaten Jukaran kurssilla 10.1.1992. Toiminut karatejaoksen johtokunnassa.
Risto Savolainenkarate1989?2. danTuli Jukaraan Renshin-Kan:ista vihreävöisenä. Vaikuttaa nykyään Kauniaisten Karatessa.
Kati Tillanderkarate19971. danJukaran kasvatti. Aloitti karaten Jukaran kurssilla syksyllä 1989. Toiminut sekä seuran että karatejaoksen johtokunnassa ja seuran sihteerinä.
Oskar Tvaurijudo20121. danAloitti judon Tarto Do:ssa 6-vuotiaana. Siirtyi Jukaraan 2006. 1. dan suoritettu 9.12.2012. B-junnujen SM-kulta vuonna 2012 ja 2013, A-junnujen SM-pronssi 2013, B-junnujen PM-kulta 2013 ja useita mitalisijoja kansainvälissä kisoissa.
Tero Vaalavuoaikido20101. danJukaran kasvatti.
Jorma Vihavainenjudo20071. danAloitti judon 1977. 1. dan suoritettu 15.12.2007. Toiminut judojaoksen puheenjohtajana sekä seuran ja judojaoksen johtokunnassa.
"X"karate19834. dan(tiedot poistettu henkilön omasta pyynnöstä)

 


 

Viitteet

1) Nimi "Jukara" tuli TUK:n kautta. Lasse Jääskeläisen mukaan tässä esitetty sanan "Jukara" käännös japanista on Yoshio Kawamoto:n, Helsingin Yliopistossa opiskelleen kemistin, jonka kanssa jukaralaiset harjoittelivat mm. Nippon Kempo:a vuosina 1975-76.

2) TUK = Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto. TUK oli sosiaalidemokraattivetoinen urheiluliitto, joka syntyi 1959, kun sisäiset kiistat TUL:ssa (Työväen Urheiluliitto) kasvoivat liian suuriksi. Erimielisyydet TUL:ssa olivat osaksi urheilupoliittisia, osaksi yleispoliittisia. Tärkein urheilupoliittinen riidanaihe oli TUL:n seurojen jäsenyys SVUL:n lajiliitoissa. TUK salli lajiliittojen jäsenyyden, TUL ei. TUK:ssa oli enimmillään yli 500 seuraa ja n. 200 000 henkilöjäsentä. Kun TUK lakkautettiin toukokuussa 1979, palasi suurin sen osa seuroista TUL:oon. Jukara oli kuitenkin liittynyt SVUL:oon jo 1977.

3) Myyrmäen yhteiskoulun nimi on nykyään Vaskivuoren lukio.

4) Oiva Leimu on nykyisin 4. dan Wado-ryu. Opettaessaan Jukarassa hän oli 1. dan, yksi ensimmäisistä karaten mustista vöistä Suomessa.

5) Kim Isakssonilla on nykyisin Yoshi Kaku:n myöntämä 7. dan Gijamon-kai karate-jutsu:ssa. Tätä ennen hänellä jo oli Suomen Karateliiton myöntämä 4. dan Shorinji-ryu:ssa. Jukarassa Isaksson opetti ainakin vihreä- ja sinivöisenä. Isaksson opetti lyhyen aikaa Jukarassa myös 1980-luvulla. Isaksson toimi pitkään Suomen karatemaajoukkueen päävalmentajan. Kim Isaksson on Vantaan Jukaran kunniajäsen.

6) SVUL = Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Vuosina 1900-1906 liiton nimi oli Suomalainen Voimistelu- ja Urheilulitto, vuosina 1906-1962 Suomen Voimistelu- ja Urheilulitto. Myöhemmin sen toimintaa jatkoi SLU, Suomen Liikunta ja Urheilu, jonka jäseneksi Jukara siirtyi SVUL:n alasajon jälkeen.

7) Arto Hanerva on myöhemmin suorittanut mustan vyön Kokondo-tyylisuunnassa.

8) Jukka Helmisen opetustoiminta Jukaran aikidojaoksessa on ollut erittäin merkittävää. Hän opetti Jukarassa kahdesti viikossa talvesta 1980 kesään 1997 asti. Hänelle myös graduoitiin kyu-arvoja usean vuoden ajan. Helmisen nykyinen vyöarvo aikidossa on 5. dan.

9) Toshikazu Ichimura (6. dan aikido ja 6. dan iaido, renshi) asui Uppsalassa Ruotsissa. Hän opetti useita vuosia Ruotsissa ja Suomessa. Vuonna 1986 Ichimura muutti takaisin Japaniin.

10) Erik Raittinen on nykyään Shorinji-ryu:n 4. dan. Raittinen on moninkertainen katan Suomen mestari ja maajoukkue-edustaja. Hänellä on SM-tasolla 9 kultaa ja 2 hopeaa. Hän hallitsi pitkään katan SM-kisoja, hänen parhaalla kaudellaan kata-kulta jäi saavuttamatta ainoastaan vuonna 1984 kun World Cup -kilpailut Unkarissa sattuivat päällekkäin SM-kisojen kanssa. Tällä hetkellä hän asuu Rovaniemellä. Raittisen vaikutus Shorinji-ryu:n kasvamisessa Suomen suosituimmaksi karatetyyliksi on erittäin suuri. Jukara on vain yksi monista seuroista, jonka Raittinen on uutteralla työllään ja ansiokkaalla opetuksellaan rohkaissut harjoittelemaan tätä tyylisuuntaa. Raittinen itse kertoi harjoittelu- ja opetustilanteestaan maaliskuussa 2002 näin: "Varsinainen karateharjoitus on jo jäänyt pois, mutta nyt on aika hyödyntää kodudo, aikido, karate, eskrima ja hermopisteopiskeluja (Ryukyu-kempon periaatteiden mukaan) käytännön toimintaan niin vahtimestareiden kun sotilaspoliisin ja sotilaiden koulutukseen (mm. kohteensuojauksessa)."

11) Jukka-Pekka Väyrynen on ensimmäinen suomalainen kilpakaraten maailmanmestari. Hän voitti mestaruuden silloisen WUKO:n Taiwanin MM-kisoissa vuonna 1982 miesten kumite:ssa sarjassa alle 60 kg. Opettaessan Jukarassa Väyrysellä oli sininen vyö. Nykyään hänellä on musta vyö.

12) Yuji Matsuoi muutti Japanista Suomeen aprillipäivänä 1976 Helsingin Renshin-Kan:in kutsumana opettamaan karatea seuran edellisen valmentajan Tatsuo Kudo:n palattua Japaniin. Nykyisin Matsuoi toimii helsinkiläisessä budoseura Genbu-Kai:ssa. Matsuoille myönnettiin Japanista arvo Shorinji-ryu:n 6. dan, kyoshi ennen kuin hän perusti oman tyylisuuntansa Kokusai Shorinjiryun alkuvuodesta 2005. Kokusain päämiehenä Matsuoi on 8. dan hanshi. Jukka Helminen kertoi, että Matsuoilla oli kosketus Jukaraan jo ennen kuin hän opetti karatea jukaralaisille: Matsuoi harjoitteli Helmisen vetämällä Jukararan aikidon jo-kurssilla vuonna 1981.

13) Muita alkuperäisiä Rajatorpan kalliosuojan käyttäjiä olivat ainakin karateseura Kokondo, jousiammuntaseura Zirko, Rajatorppaseuran nuorisokerho, Vantaan kaupungin nuorisotoimen autopaja, ryhmä petankki-pelaajia ja radio-ohjattavien autojen harrastajia.

14) Pasi Pölönen oli alunperin Yuji Matsuoin oppilas. Hän on suorittanut 1. dan:in Shorinji-ryu karatessa 1983, mutta harjoitellut ja opettanut sen jälkeen lukuisia muita kamppailulajeja, mm. kick-boxing, kali/eskrima, pentjak silat, yi quan ja qi gong. Lisätietoja Pölösestä löytyy hänen seuransa Dynamis:in sivuilta.

15) Ylempi vihreä vyö oli 5. kyu. Tuohon aikaan monissa seuroissa käytettiin yhdeksän kyu:n järjestelmää, jossa vyöarvot olivat: 9. kyu valkoinen, 8. kyu keltainen, 7.kyu oranssi, 6. kyu alempi vihreä, 5. kyu ylempi vihreä, 4. kyu sininen, 3. kyu alempi ruskea, 2. kyu keskimmäinen ruskea ja 1. kyu ylempi ruskea. Myös 2. tai 3. kyu sai yrittää mustaa vyötä, jos oli harjoitellut vähintään vuoden saatuaan ruskean vyön.

 

[Jukara] [Jukaran karatejaos] [Jukaran judojaos] [Jukaran aikidojaos]


Valid HTML 4.0!
Olli Kihlberg <etunimi.sukunimi(at)jukara.fi>
Last modified: Tue Dec 2 10:28:38 EEST 2008