JUDO   |   KARATE   |   AIKIDO
Yuji Matsuoi

  • 8. dan  hanshi
  • Kokusai Shorinjiryu -tyylisuunnan pääopettaja (soshi)
  • oma seura: Budoseura Genbukai  
  • 050-3397407

 

Soshi Matsuoi kasvattaa taistelijoita

Tuskin tiesi Yuji Matsuoi Helsinkiin saapuessaan 1970-luvulla, että hänestä tulisi tämän kylmän maan merkittävimpiä budotaitojen opettajia. Nyt hän on soshi eli oman tyylisuuntansa perustaja, jonka oppeja myös Vantaan Jukarassa noudatetaan.

– Tärkeintä elämässä on kasvattaa jotain, kuten kukka tai karateka, soshi Yuji Matsuoi sanoo.

Hän kasvattaa kyllä kotonaan Sipoon Söderkullassa kukkia, mutta paremmin soshi tunnetaan karatekoiden ja muiden kamppailijoiden koulijana, arvostettuna budotaitojen opettajana. Jukarassa hän opettaa tiistaisin kobudoa ja karatea. Lisäksi jukaralaiset käyvät Matsuoin opissa esimerkiksi leireillä.

Soshi Matsuoi (8. dan hanshi) perusti Kokusai Shorinjiryu Karate-don -tyylisuunnan vuoden 2004 lopussa ja on sen pääopettaja koko maailmassa. Tyylisuuntaa harjoitellaan Suomen lisäksi Venäjällä ja Baltian maissa, ja siellä soshi kiertää opettamassa. Hän käy myös Italiassa ja Ranskassa, koska siellä on kiinnostusta Kokusai Shorinjiryu Karate-dohon, vaikkei seuratoimintaa sen ympärillä.

Hänen oppinsa pohjautuvat niille periaatteille, jotka Shorinji-ryu Renshinkan karate-do -tyylin perustaja Tamotsu Isamu opetti aikanaan oppilaalleen Ikubo-senseille, Matsuoin opettajalle. Matsuoi on muokannut ja kehittänyt tekniikoita oman 40 vuoden kokemuksensa pohjalta.

Soshi Matsuoin mukaan jukaralaisilla harjoittelijoilla ovat asiat kunnossa.

– Teillä harjoitellaan hyvin ja Kokusai Shorinjiryu Karate-don -tyylisuunnan mukaisesti. Seurassanne hyviä opettajia, hän kiittää.

Japanilainen Suomessa

22-vuotiaana Matsuoi saapui Suomeen opettamaan Helsingin Renshin-Kaniin vuonna 1976. Sitä ennen hän oli harjoitellut kotikaupungissaan Sapporossa karatea ja kobudoa teinipojasta.

– Tulin tänne aprillipäivänä, ja ilma oli kylmä. Täällä oli siistiä ja turvallisen oloista, toisin kuin kotona.

Parin kuukauden päästä Matsuoi siirtyi opettamaan Vantaan Budo-Kaihin. Vuonna 1979 hän perusti oman seuransa Vantaalle ja Helsinkiin Genbu-kain, jossa myös jukaralaiset käyvät toisinaan harjoittelemassa.

Saapuessaan Suomeen Matsuoi puhui vain japania. Kehittäessään taitojaan budokana ja opettajana hän opiskeli suomea ja suomalaisuutta sekä perusti perheen tänne. Nyt hänellä on 15- ja 19-vuotiaat tyttäret sekä 3-vuotias poika.

Matsuoi tuntee suomalaista kulttuuria ja elää sen keskellä, mutta on henkeen ja vereen japanilainen. Japanilaisuus ja budohenki ovat vahvasti läsnä myös hänen opetuksessaan.

– Kokusai Shorinji-ryu -tyylisuuntamme ei ole urheilua vaan budoa. Siihen kuuluu liikunnan lisäksi perinteinen budohenki, joka ulottuu harjoitussalin ulkopuolelle. Budohenki tarkoittaa moraalia ja etikettiä, ja ne ohjaavat kaikkea elämässä. Se on toisten auttamista ja epäitsekkyyttäkin.

– Jos joku kumartelee täällä salilla minulle ja hokee, että ”hai sensei”, mutta menee sitten tappelemaan ja kiroilemaan selkäni takana, hän ei toteuta arvostamaani budohenkeä eikä saa kunnioitustani.

Harjoituksissa virtaa energia

Shorinji-ryu karate-do koostuu Matsuoin mukaan kolmesta asiasta: tekniikasta, fyysisestä kunnosta ja moraalista.

Toisin kuin suomalainen liikunnanharrastaja äkkiseltään luulisi, Shorinji-ryu-harjoittelu alkaa oikeasta etiketistä ja moraalista, toisten kunnioittamisesta. Vasta sitten tulee voiman ja tekniikan harjoittaminen – äärimmäisen olennaisia asioita nekin.

Kaikkia kolmea, eli moraalia, kuntoa ja tekniikkaa, täytyy harjoitella yhtä aikaa ja yhtä ahkerasti. Jos harjoittelee vain tekniikkaa ja kuntoa, syntyy väkivaltaa. Jos keskittyy vain tekniikkaan ja moraaliin, lopputuloksena on voimaton tekniikka.

– Fyysisen harjoittelun täytyy olla terveellistä, vahvaa ja asenteeltaan oikeanlaista. Siihen kuuluu vartalon kiristys, kiai ja taistelumieli. Nuorilla täytyy korostaa asentoa, katseen suuntaa ja sopivaa, muttei liiallista, lihasharjoittelua sekä venyttelyä.

– Jokaisen pitäisi harjoitella itseään kehittävällä tavalla. Siinä, missä 10-vuotiaalle riittää 10 punnerrusta, 40-vuotias tarvitsee 30 ja 20-vuotias peräti 300 kehittyäkseen. On ohjaajien tehtävä huomata, mitä kukakin tarvitsee.

Oppilailtaan Matsuoi vaatii kunnioitusta, yritystä ja energiaa, ja antaa sitä kaikkea takaisin. Mitä enemmän hän koulii ja neuvoo – jopa kovistelee – sitä enemmän hän oppilailtaan odottaa. Joskus soshikin tympääntyy, mutta vain hetkellisesti.

– Koen, että harjoituksissa annan energiaa ja myös saan sitä. Sellainen oppilas ei minua innosta, joka jättää ohjeeni kuuntelematta ja virheensä korjaamatta. Opetan kärsivällisesti muutamia kertoja saman asian, mutta jos harjoittelijan motivaatio on heikko, myös minun opetusmotivaationi heikkenee.

Soshi Matsuoi haluaa jakaa tietojaan oppilailleen kuin isä pojalleen. Hänen harjoituksissaan on innostavaa, kunhan itse yrittää parhaansa, ja niissä on tarjolla paras mahdollinen tieto sekä oppi tyylisuunnasta.

– Kukka tarvitsee aurinkoa kasvaakseen. Minä haluan olla aurinko oppilailleni, hän kiteyttää.

 

(kirjoittanut Susanna Cygnel)