JUDO   |   KARATE   |   AIKIDO
Harjoittelu

Karaten kaltaista monipuolista ja laajaa lajia on vaikea oppia ilman säännöllistä harjoittelua. Lajin ytimeen kuuluu pyrkimys jatkuvaan kehittymiseen ja parantamiseen - se on karaten tie, karate-do. Harjoittelijan saavutettua jonkin perustason kehittyminen on melkein mahdotonta jos harjoittelee keskimäärin vähemmän kuin kaksi kertaa viikossa. Kaksi kertaa viikossa olisi hyvä pitää ehdottomana minimimääränä, koska se riittää juuri ja juuri hitaaseen tason nostoon. Harjoittelemalla kolme kertaa viikossa kehittyminen on tasaista ja varmaa. Kolme on hyvä määrä. Jos pystyy ja jaksaa harjoitella enemmän kuin kolmesti viikossa, niin aina parempi.

Kannattaa kuitenkin varoa ylirasittumista. Yhden tavallista kovemman harjoituksen jälkeen voi toki tulla hiukan rasittuneena seuraavaan harjoitukseen, mutta jos väsymistilasta tulee pysyvä, pysähtyy harjoittelijan kehitys. Kaikki kehitys - niin tekniikan kuin kunnonkin - tapahtuu palautumisen aikana. Jokaisen harjoittelijan pitää oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja lyötää sopiva suhde rasituksen ja levon välillä. Vanhan karatekan ohje: "Harjoittele paljon, kovaa ja hyvin. Ainoa raja harjoittelun määrälle ja kovuudelle on se, että pystyt jatkossakin harjoittelemaan paljon ja kovaa". 

Kannattaa lukea myös  ohjeita juniorin ja nuoren harjoitteluun (sopii hyvin ohjeeksi myös aikuisille)

 

Seuraavassa on lainattu Pasi Pölösen harjoitusohjeita Sisäisen voiman keskuksen -sivuilta. Ohjeet sopivat todella hyvin myös kaikkien jukaralaisten harjoitteluun:

"Harjoittele siten, että harjoittelu on mukavaa ja saat siitä hyvää oloa, silloin sitä myöskin haluaa tehdä säännöllisesti. Harjoittelun tulisi olla palkinto itsessään, ei pelkästään väline jonkun asian (kuten parantuneen terveyden) saavuttamiseksi. "

"Käy ohjatuissa harjoituksissa säännöllisesti, opettaja ja ryhmän energia auttavat harjoittelua ja oppimista suuresti. "

"Harjoittele aina oman kuntosi ja kehosi mukaisesti. Jos sinulla on jokin paikka kipeä, loukkaantunut yms. kevennä harjoittelua tarvittaessa ja harjoittele itsellesi sopivalla tavalla, lepää jos on tarpeen. Jos olosi on hyvä ja vahva harjoittele intensiivisemmin."

"Pyri rentoutumaan sekä henkisesti että fyysisesti. Rentoutuminen on taito, joka kehittyy kun harjoitat sitä säännöllisesti."

"Keskity olemaan läsnä tässä ja nyt, henkisesti hereillä. Kyseessä on sekä kehon että mielen harjoitus."

 

San-iku

San-iku on ohje Kokusai Shorinjiryu -harjoittelijoille. Se kuuluu olennaisena osana tyylisuunnan perusperiaatteisiin.

Gi-iku = tekniikka
Tai-iku = vartalon kehittäminen
Togu-iku = henki, moraali

Kaikkia kolmea täytyy harjoitella yhtä aikaa ja yhtä paljon. Jos esim. harjoittelee vain gi-ikua ja tai-ikua on lopputuloksena väkivaltaa. Jos harjoittelee vain toku-ikua ja gi-ikua on lopputuloksena voimaton tekniikka. Sen takia harjoittelijan täytyy ymmärtää harjoitella kaikkia kolmea osa-aluetta.

Gi-iku tarkoittaa tekniikkaa. Harjoittelu alkaa tekniikan ulkoisen muodon opettelulla ja sitä syvennetään vuosien kovalla harjoittelulla. Lopulta karateka osaa kaikki lajinsa tekniikat, ymmärtää niiden tarkoituksen ja tekotavan. Osaava karateka hallitsee lajinsa.

Tai-iku tarkoittaa vartalon kehittämistä. Harjoittelijan täytyy kehittää kuntoaan ja voimistaa kehoaan, jotta hän pystyy tekemään vaativatkin tekniikat terävästi ja vahvasti. Hänen täytyy myös pystyä kamppailutilanteessa toimimaan väsymättä. Venyttely ja venyvyyden lisääminen on tärkeä osa vartalon kehittämisessä. Tai-ikua täytyy harjoittaa aina, ikääntyessä harjoittelun tarve vain korostuu. Terveet elämäntavat ovat tärkeitä ja auttavat kehittymisessä.
Kestävyyden ja voiman kehittyminen saadaan aikaan vain vuosien kovalla harjoittelulla.

Toku-iku tarkoittaa sitä henkeä, jolla karateka toteuttaa kaikkea oppimaansa. Kaikessa tekemisessä täytyy olla korkea moraali ja vahva mieli. Vahva karateka on peräänantamaton ja sitkeä. Hän on perehtynyt myös lajinsa filosofiaan ja historiaan. Hänellä on selkeä käsitys omista harjoittelumotiiveistaan ja omaa hyvän harjoitteluasenteen.

“Jos esimerkiksi henki ja sydän puuttuvat harjoittelusta, on tuloksena vain väkivaltaa. Toisaalta oikeudenmukaisuus ilman voimaa on merkityksetöntä. Jos harjoittelija omaa terveen ja taitavan kehon ja virheettömän mielen, hän tulee toimeen millaisessa tilanteessa tahansa.“ ( Sensei Yuji Matsuoi )